Kilon ruotsinkielinen seurakuntakoti/leikkikoulu.
Martin Holstin piirustus vuodelta 2001.
Karin Nymalm
Joulujuhla 1988. Joulukuvaelma Joosef ja Maria. Joosefina Jerker Holma ja Mariana Jeanette Kortman.
Kilon vanha palokunnantalo, Villa Linnainen, vuonna 2001.
Kuva: Gun-Britt Kallis
Villa K vaalii Karin Nymalmin kulttuuriperintöä
Villa K :n taustalla on Kilon ruotsinkielinen Kirkkoyhdistys (Kilo svenska Kyrkoförening), joka perustettiin 21.9.1947. Villa K vaalii hengellistä ja kulttuurista perintöä, jonka juuret ulottuvat yli 60 vuoden päähän.
Villa K:n nimi on kunnianosoitus Kilon kartanon rouvalle, Karin Nymalmille. Hän oli Kirkkoyhdistyksen primus moottori ja hyväntekijä. Ilman hänen tukeaan Kilo svenska stiftelse (säätiö) olisi tuskin pystynyt vuonna 2010 rakentamaan Villa K -kurssikeskusta ja tarjoamaan täällä mahdollisuutta sekä leikkikoululle että muulle ihmisen hyvinvointia monipuolisesti tukevalle kurssi- ja koulutustoiminnalle. Säätiön hallinto on vuosien kuluessa onnistunut myös säätiön varojen sijoittamisessa niin, että Villa K:n rakentaminen on tullut taloudellisesti mahdolliseksi.
Diakoniaompeluseura Villa K:n taustalla
1930-luvulla diakoniatyö ja vapaa seurakuntatyö olivat suosittuja Kilossa ja koko Espoossa. Vuonna 1934 perustettiin Kilon diakoniaseura. Tarkoituksena oli kerätä varoja diakoniatyön tukemiseen. Yhdistys auttoi myös alueella toimivan diakonissan menojen kattamisessa.
Sodan aiheuttamista vaikeuksista huolimatta diakoniatyö jatkui Kilossa keskeytymättä. Sodan jälkeen seurakuntadiakoniatyöstä tuli vakituinen osa toimintaa jokaisessa seurakunnassa. Espoossa vastuu diakoniatyön järjestämisestä siirtyi vuonna 1945 ruotsinkieliseltä seurakuntatyön yhdistykseltä Espoon seurakunnalle.
Kilon ruotsinkielinen kirkkoyhdistys perustetaan
Kilossa perustettiin 21.9.1947 ruotsinkielinen kirkkoyhdistys, joka pyrki vahvistamaan alueen kirkollista elämää sekä edistämään oman seurakuntatalon saamista. Käytännössä yhdistyksen perustaminen vakiinnutti vapaan seurakuntatyön Kilon alueella. Yhdistyksen nimeksi tuli Kilon ruotsinkielinen kirkkoyhdistys ja se liittyi Suomen ruotsinkieliseen seurakuntatyön yhdistykseen.
Pastori Eric Henricson oli seurakuntayhtymän kirkkoherra ja yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäsenet olivat rouva Karin Nymalm Kilon kartanosta, rouva Fanny Nyström, rouva Karin Tammelander, johtaja Oskar Tiderman, kansakoulunopettaja Celius Björkstam ja puutarhuri Gunnar Sundelin.
”Yhdistyksen tarkoituksena oli edistää alueen ruotsinkielisen väestön evankelis-luterilaista seurakuntaelämää ja seurakuntatyötä sekä työskennellä oman saarnastuolin ja yhdistystalon saamiseksi alueelle.”
Nymalmin aviopari kirkkoyhdistyksen tukijana
Aviopari Nymalm Kilon kartanosta oli voimakkaasti sitoutunut kotiseutunsa ruotsinkielisiin koulutuspyrkimyksiin sekä ruotsinkielisyyden vaalimiseen. Rouva Karin Nymalm oli ollut mukana jo diakoniyhdistyksen perustamisessa ja oli nyt yksi Kirkkoyhdistyksen hallituksen kantavista voimista.
Herman Nymalm lahjoitti vuonna 1949 reilun 7 000 neliömetrin tontin Kilon kirkon rakentamista varten. Tontti sijaitsi aivan Kilon aseman läheisyydessä. Tontin lahjoittamisehdoissa oli kirjattuna, että ”tontti tulee tulevaisuudessa säilyttää ruotsinkielisen toiminnan hallussa. Tontilla olevan toiminnan tulee edistää alueen kirkollisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä.”
Alkuaikojen toiminta
Toiminta saatiin käyntiin vuoden 1948 aikana. Alussa Kirkkoyhdistys toimi Kilon vapaapalokunnan tiloissa. Jumalanpalvelukset toimitettiin joka toinen sunnuntai, pyhäkoulu kokoontui joka sunnuntaiaamu. Ompeluseura kokoontui perjantai-iltaisin. Toiminta oli yksi parhaiten organisoiduista ruotsinkielisistä evankelis-luterilaisista seurakuntatoiminnoista Espoon pitäjässä.
Seurakuntakodin suunnittelu ja rakentaminen
Kilon kartanon tuki oli edellytys yhdistyksen jatkumiselle. Tämä tuli erityisen selväksi seurakuntatalon rakentamisen yhteydessä.
Seurakuntatalon suunnittelu alkoi vuonna 1949, kun rakennusmestareilta nimeltä Lars Ceder ja Ivar V. Engman pyydettiin piirustuksia taloon. Pyydetyt piirustukset erosivat toistaan vain pienten yksityiskohtien osalta. Ilmeisesti kuitenkin katsottiin, että suunnitelmat olivat liian suurellisia, sisälsiväthän ne sekä kirkkosalin että seurakuntakodin. Rakennusmestari Winqvistiä pyydettiin tekemään uudet suunnitelmat. Hän ehdotti rakennusta, johon ei tulisi kirkkosalia, mutta kylläkin ylöspäin kapenevat, kärkimäiset ikkunat, jolloin rakennus saisi uskonnollisemman leiman. Suunnitelman mukainen rakennus muistutti enemmän maalaistaloa kuin modernia seurakuntataloa.
Yhdistyksen hallitus ei päässyt yksimielisyyteen esillä olleista suunnitelmista ja jättikin asian lepäämään vuoden 1949 syksyllä.
Seuraavana kesänä asiaan palattiin ja yhdistyksen hallitus päätti rakentaa pienemmän seurakuntatalon. Herman Nymalm lupasi lahjoittaa uuteen rakennukset tukit rakennusmateriaaliksi. Hallituksen hyväksymät uudet piirustukset teki rakennusmestari Winqvist. Uudet suunnitelmat olivat aiempaa ajanmukaisemmat ja käytännöllisemmät.
Rakennuslupahakemukseen kirjattiin, että tarkoituksena oli rakentaa seurakuntatalo ”jumalanpalvelustilan säilyttämiseksi sekä päiväkotitoiminnan aloittamiseksi Kilossa, rakennuslupaa haettiin 233 neliömetrin rakennusta varten”
Rakennustyö aloitettiin lokakuussa 1954 ja talon harjannostajaisia vietettiin tammikuussa 1955. Yhdistyksen hallitus kokoontui ensimmäisen kerran oman katon alla 14.9.1955
Toiminta jaettiin päiväkotitoimintaan ja hengelliseen toimintaan
Porvoon piispa G.O. Rosenqvist vihki Kilon seurakuntakodin 3.3.1957. Ilman yhdistyksen jäsenten uhrautuvaisuutta ja Kilon kartanon antamaa tukea ei taloa olisi saatu aikaiseksi vain muutaman kymmenen jäsenen yhdistyksen voimin. Karin ja Herman Nymalm takasivat vuosien aikana useamman yhdistyksen ottaman lainan sekä lahjoittivat muutamia tontteja, jotka myytiin tulojen keräämiseksi.
Toiminta jaettiin kahteen osaan, päiväkotitoimintaan ja hengelliseen toimintaan
Kirkkoyhdistyksellä ei ollut omia pappeja, joten seurakunnan papit hoitivat jumalanpalvelukset ja johtivat hengellistä elämää. Yhdistys tarjosi tilat, seurakunta papin. Espoon ruotsinkielinen seurakunta tarvitsi tukea säännölliseen toimintaansa. Jumalanpalvelukset toimitettiin säännöllisesti ja 1960-luvun alussa jumalanpalveluksissa oli paljon kävijöitä. Pyhäkoulutoimintaa järjestettiin vuodesta 1948 lähtien ja Kirkkoyhdistyksen kukoistusvuosina 1960-luvulla myös nuorisotoiminta oli aktiivista.
Seurakuntakodissa järjestettiin seurakuntailtoja pari kertaa vuodessa. Eläkeläispiirit kokoontuivat ja ompeluseura työskenteli aktiivisesti myydäkseen tuotteitaan toreilla ja saadakseen siten kerättyä lisätuloja yhdistykselle.
1970-luvun alussa jumalanpalvelusten kävijämäärät laskivat ja toisaalta Espoon seurakunnan oma toiminta oli aktivoitunut, pitkälti omien kokoontumistilojen saamisen myötä. Kirkkoyhdistys alkoi yhä enemmän keskittyä päiväkodin ylläpitämiseen ja päiväkotitoiminnan tukiyhdistyksenä toimimiseen.
Lastentarhasta tulee ydintoiminto
Karin Nymalm oli alkuperäisen tontin lahjoittamisen yhteydessä ilmoittanut, että ”meillä on suunnitelmia lastentarhan perustamiseksi”. Lastentarhatoiminta alkoi 3.9.1956. Vuosina 1956-1963 välillä lastentarhassa työskenteli muutamia lastentarhanopettajia, kaikki varsin lyhytaikaisesti. Rouva Margaretha Arho aloitti lastentarhassa vuonna 1963 ja työskenteli siellä aina vuoteen 2000 asti.
Lastentarhassa on aina ollut noin 20 paikkaa osapäivähoitoa tarjoavassa ryhmässä. Kilon ruotsinkielinen lastentarha on ns. kolmannen sektorin toimintaa, kunnallisen ja täysin yksityisen, markkinaehtoisesti toimivan välillä. Osa alkuaikojen idealismista ja vapaaehtoisuudesta on ollut mukana kaikkien toimintavuosien ajan.
Päiväkotitoiminnan rahoitus on ajoittain ollut tiukkaa, mutta myymällä tontteja suurimpaan hätään on toiminta aina onnistuttu säilyttämään. Taloudellinen tuki toiminnalle on tullut säätiöiltä ja kunnalta.
1980-luvun alussa oli seurakunnan toiminta seurakuntakodissa vähentynyt radikaalisti ja uusien jäsenten värväys toimintaan oli ilmeisen vaikeaa. Kirkkoyhdistys päätti vuonna 1994 keskittää toimintansa ainoastaan päiväkotitoimintaan.
Kirkkoyhdistyksestä nykyiseen Kilo svenska stiftelseen (säätiö)
Kirkkoyhdistys päätettiin muuttaa tavalliseksi yhdistykseksi vuonan 1988. Uuden yhdistyksen nimeksi tuli Kilo svenska förening r.f. (Kilon ruotsinkielinen yhdistys). Uudet säännöt varmistivat yhdistyksen päätoimialueeksi päiväkotitoiminnan pyörittämisen.
Syynä vaihtamiseen oli se, että kirkkoyhdistyksen vanhat voimat alkoivat ehtyä ja toivottiin, että uusi, maallisempi nimi tekisi jäsenhankinnan helpommaksi. Uusissa säännöissä kylläkin todettiin, että ”kirkollinen toiminta” oli oleva osa yhdistyksen työmuotoja.
Samana vuonna päätettiin parantaa yhdistyksen taloudellista tilannetta myymällä tontti. Tontin myyminen auttoi taloudellisesti paljonkin, mutta uusien jäsenten houkutteleminen ei onnistunut.
Jäsenmäärän pienuus sisältää merkittävän taloudellisen riskin. Riskiä pyrittiin eliminoimaan säätiöimällä yhdistyksen omaisuus. 1994 perustettiin Kilo svenska stiftelse, jonka haltuun siirrettiin Kilo svenska föreningenin varat sekä kiinteistöt. Säännöissä Kilo svenska stiftelsen toiminnan tavoite määritellään täsmälleen samoin kuin edeltävän yhdistyksenkin.
Uusi talo, Villa K, rakennetaan
Kilo svenska stiftelse keskeytti leikkikoulutoiminnan vuonna 2006, kun vanha rakennus todettiin liian huonokuntoiseksi, jotta toimintaa olisi voinut jatkaa siinä. Leikkikoulun toiminta siirtyi Thorstorpin nuorisoseurantaloon Leppävaaraan ja leikkikoulutoimintaa (Kilo lekskola) pyörittämään perustettiin uusi yhdistys. Huolimatta toiminnan siirtymisestä toisen yhdistyksen vastuulle, jatkoi Kilo svenska stiftelse leikkikoulun tukemista edelleenkin.
Kilo svenska stiftelsen hallitus kävi muutaman vuoden kamppailua siitä, pitäisikö vanha rakennus purkaa vai rakentaa uudelleen. Tehtiin kattavia tutkimuksia, erilaisia vaihtoehtoja punnittiin ja konsultoitiin eri asiantuntijoita. Keskustelut kävivät välillä kiivainakin. Lopputuloksena kuitenkin säätiö sai rakennusluvan uudelle rakennukselle 29.10.200 ja uuden rakennuksen rakentaminen aloitettiin välittömästi tämän jälkeen. Uuden rakennuksen on piirtänyt arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy ja rakennuttamisesta vastaa Oy Konte Ab.